Infernaalinen päänsärky jatkuu jo toista viikkoa. Eilen optikolla selvisi yksi syy: silmänpaine on taas koholla. Pitäisi siis mennä silmälääkäriin tutkituttamaan onko sukurasitteena periytyvä glaukooma vihdoin puhjennut. En viitsi, ainakaan vielä. Ei sille(kään) kumminkaan juuri mitään mahdeta ja ne lääkkeet kirvelevät ihan kamalasti silmiä.
Talon nurkalta romahti jääkuorman mukana ränni alas. Se maataretkottaa tantereella jo toista viikkoa. Pitäisi tilata peltiseppä korjaamaan. En viitsi, ainakaan vielä. Lunta on niin paljon, että eihän vielä kunnolla pääse katollekaan.
Kaikenlaista pientä, arkista huolta ja murhetta kasaantuu päivittäin. Varsinkin minä ja talo rapistumme kilpaa. Kumpikin narisee niin pahaenteisesti, että sopii vaan odottaa päivää, jolloin jotain romahtaa. En nyt piittaa semmoisesta. Tahdon vielä hetken riippua kiinni tässä ilossa ja helpotuksessa, kun Usman vointi niin ihmeellisellä tavalla parani ja pennut ovat aivan ihania.
Niin kauan, kun ne ovat pieniä, eivätkä pääse juoksemaan karkuun (pahantekoon, puremaan, järsimään ja pissimään joka paikkaan) pidän niitä sylissä joka päivä, pusuttelen ja kuiskuttelen niiden pikkuisiin, juuri avautuneisiin korviin, kuinka kauniita, suloisia, ainutlaatuisia ja rakastettavia ne ovat ja lupaan, että ne saavat tulla takaisin kotiin koska tahansa, jos niistä ei uudessa kodissa pidetä hyvää huolta.
Talon nurkalta romahti jääkuorman mukana ränni alas. Se maataretkottaa tantereella jo toista viikkoa. Pitäisi tilata peltiseppä korjaamaan. En viitsi, ainakaan vielä. Lunta on niin paljon, että eihän vielä kunnolla pääse katollekaan.
Kaikenlaista pientä, arkista huolta ja murhetta kasaantuu päivittäin. Varsinkin minä ja talo rapistumme kilpaa. Kumpikin narisee niin pahaenteisesti, että sopii vaan odottaa päivää, jolloin jotain romahtaa. En nyt piittaa semmoisesta. Tahdon vielä hetken riippua kiinni tässä ilossa ja helpotuksessa, kun Usman vointi niin ihmeellisellä tavalla parani ja pennut ovat aivan ihania.
Niin kauan, kun ne ovat pieniä, eivätkä pääse juoksemaan karkuun (pahantekoon, puremaan, järsimään ja pissimään joka paikkaan) pidän niitä sylissä joka päivä, pusuttelen ja kuiskuttelen niiden pikkuisiin, juuri avautuneisiin korviin, kuinka kauniita, suloisia, ainutlaatuisia ja rakastettavia ne ovat ja lupaan, että ne saavat tulla takaisin kotiin koska tahansa, jos niistä ei uudessa kodissa pidetä hyvää huolta.
5 kommenttia:
Millan, hus heti silmälääkäriin! Et kai halua saada pimeää silmää? Meidän isäntä sai täyden kelakorvauksen heti kun glaukoomalääkitys alkoi. Hän muuten ei ole erikoisemmin valittanut kirvelystä, joten lääkkeitäkin voi siinä suhteessa olla erilaisia. Meilläkin on jouduttu vaihtamaan ja etsimään hartiavoimin sopivaa lääkitystä.
Just noin niit pentui tuleeki kohella.
On se kumma, ku ei yks ja kaks vaivaa piisaa. Viel tarttee lisää tyrkätä kärsittäväks. Naureskeleekoha ne kivunlaittajat tuol pilverreunal, ku keksivät uutta vaivaa vaivan päälle, vai surevatko, et ku on tolle tällaiki määrätty, ni pakko laittaa.
Mä ainaki usein sanon jotai rakennelles ja siin pielee mennes, et taas ne ukot naureskelee pilverreunal, ku puhallettii naula vinoo.
Aurinkois päiväjjatkoo sulle sinne!
Nii, se ränni, se on sikahelppo korjata.
Lähenkö heti korjaan?
Ainii, eihä mul ny oo tääl maal autoo ja kävellen en kyl lähe.
Äh, kun minulla on ollut aina niin yliherkät silmät, etten edes ripsiväriä voi käyttää, eikä Sjögrenin syndrooma silmien kuivumisoireineen ole parantanut tilannetta, Villiviini. Siksi ei hotsita änkeä sinne enää mitään tippoja.
Heh, Partapappa.Sinä et taida vielä muistaa, ettei sun selkäsi enää suostu joka hommaan, mikä ennen tuntui helpolta :) Minä jo muistan, kun olen pian 20 vuotta sairastellut. Tämä on muuten kamalan korkea torppa. En taitaisi uskaltaa kiivetä räystään reunalle edes terveellä selällä.
Ai, mä en tiennytkään, että sinullakin on sukurasitteena toi "kalukooma". Mun pitäis kans muistaa käydä paineet mittauttamassa, olisi pitänyt käydä kontrollissa jo pari vuotta sitten. Kun kuulemma kolmen vuoden välein täytyis.
Mutta toi pappa, joka tuli alaha lautehilta, siinä vasta aurinkoinen elämänasenne.
Lähetä kommentti